Tautiriskeissä tulee ottaa huomioon sekä niiden vakavuus että todennäköisyys

Rescuekoirien maahantuonti herättää säännöllisesti huolta. Mediassa varoitellaan uusista taudeista, jotka voivat levitä Suomessa. Kun eläimet liikkuvat maasta toiseen, myös taudinaiheuttajat voivat liikkua. Sama koskee kaikkea matkustamista. Huoli on siis aiheellinen ja siihen tulee suhtautua vakavasti. Todelliseen riskiin kuitenkin vaikuttaa moni asia.

Tautiriskien kannalta ratkaisevaa ei niinkään ole se, voiko jotain tapahtua, vaan kuinka todennäköisesti jotain tapahtuu. Lisäksi riskiin vaikuttaa tautien tarttumistapa. Osa taudeista tarttuu lähikontaktissa tai eritteiden välityksellä, kun taas osa taudeista tarttuu vain tartunnanvälittäjien eli vektorien välityksellä.

Yksityiskohtaisen tautitiedon tankkaamisen sijaan on tärkeää ymmärtää, mistä kokonaisriski muodostuu. Kokonaisriskiin vaikuttavat tautien tartuntatapa, tartunnan todennäköisyys eli leviämismahdollisuus ja taudin vakavuus.

Tyypillisimmät suoraan tarttuvat taudit ovat tuttuja Suomessakin

Suoraan tarttuviin tauteihin kuuluvat esimerkiksi Suomessakin esiintyvät parvovirusripuli ja kennelyskä. Myös monet ulostevälitteiset taudit, kuten giardia, voidaan laskea kuuluvan tähän ryhmään.

Suoraan tarttuvat taudit vaativat lähikontaktin tai eritealtistuksen. Tällaisten tautien leviämistä estetään yleensä rokotuksilla, loishäädöillä ja ympäristön puhtaudella. Riittävä rokotesuoja ja hyvä perushygienia katkaisevat tartuntaketjuja tehokkaasti.

Riski on siis olemassa, mutta melko helposti hallittavissa. Tarttuvien tautien riski voi rescuekoirilla olla suurempi, koska ne usein elävät epähygieenistä oloissa. Tarkista siis aina, että maahantuotava koira on rokotettu ja loishäädetty asianmukaisesti. 

Varaudu uusimaan loishäädöt Suomessa ja muista uusia koiran rokotukset säännöllisesti. Kiinnitä erityistä huomiota koiran ulosteiden keräämiseen pois luonnosta erityisesti ensimmäisten viikkojen ajan, jotta mahdolliset ulostevälitteiset taudinaiheuttajat eivät leviä ympäristöön.

Useat vektorivälitteiset taudit eivät [vielä] leviä Suomessa

Suurin osa niin sanotuista eksoottisista taudeista ovat vektorivälitteisiä tauteja eli ne tarvitsevat tartunnanvälittäjän tarttuakseen. Yleensä tartunnanvälittäjänä toimii verta imevä hyönteinen kuten hyttynen tai punkki. Vektorivälitteinen tauti ei siis tartu suoraan yksilöstä toiseen, vaan ainoastaan silloin, kun tartunnanvälittäjä imee verta yksilöstä.

Suomessa tuttuja esimerkkejä vektorivälitteisistä taudeista ovat esimerkiksi puutiaisten välittämät borrelioosi, anaplasmoosi ja puutiaisaivokuume, tai hyttysten levittämä pogostantauti. Keski- ja Etelä-Euroopassa on lämpimämpi ilmasto, erilaisia vertaimeviä hyönteisiä ja enemmän sellaisia vektorivälitteisiä tauteja, joita ei Suomessa vielä esiinny kotoperäisenä.

Tautiriskit vaihtelevat tartunnanvälittäjien elinalueiden mukaan. Tyypillisiä rescuekoirilla todettuja vektorivälitteisiä tauteja ovat muun muassa hietasääsken välittämä leishmania, useiden hyttyslajien välittämät sydänmato (Dirofilaria immitis) ja ihomato (Dirofilaria repens), sekä ruskean koirapunkin välittämät ehrlichioosi ja babesioosi.

Monille Keski- ja Etelä-Euroopassa esiintyville taudeille ei ole Suomessa sopivaa vektoria, joten toistaiseksi ne eivät voi levitä täällä, vaikka maahantuodulla koiralla olisikin tartunta. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin muuttaa tilannetta, kun lämpimät kaudet Suomessa pitenevät ja uusien tartunnanvälittäjien luontainen elinalue siirtyy pohjoisemmaksi.

Vektorivälitteisille taudeille altistuvat kaikki tartunnanvälittäjien alueella elävät tai siellä matkustavat ihmiset ja eläimet, ei vain rescuekoirat. Vektorivälitteisten tautien kohdalla voidaan ajatella, että lomamatkat tautien esiintymisalueille ovat suurempi riski kuin alueelta Suomeen tuleva rescuekoira.

Vektorivälitteiset taudit ovat riski lähinnä tartunnan saaneelle koirayksilölle, koska tartuntaketjut ovat mahdollista katkaista. Tärkein keino suojautua vektorivälitteisten tautien varalta niin Suomessa kuin ulkomailla on huolehtia punkki- ja hyttyssuojasta.

Tartuntaketjujen katkaisemiseksi on tärkeää testata kaikki Suomeen tulevat koirat tartuntojen varalta, jotta niitä voidaan tarvittaessa hoitaa. Älä siis ota tai tuo ulkomailta koiraa ilman asianmukaisia testejä.

On tärkeää muistaa, että tautitestin tulos kertoo vain sen hetken tilanteesta ja koira voi saada tartunnan vielä hetkeä ennen lähtöä. Lisäksi joidenkin tautien itämisaika on pitkä, eikä tuore tartunta välttämättä vielä näy testeissä. Näistä syistä on suositeltavaa varautua uusintatesteihin Suomessa noin puolen vuoden kuluttua koiran maahantulosta.

Vastuullisen rescueyhdistyksen välittämät koirat testataan kohdemaalle tyypillisten tautien varalta. Vastuullinen maahantuoja myös neuvoo tarvittavista uusintatestauksista Suomessa ja antaa ohjeet mahdollisten tartuntojen varalta.

Zonoottinen ei tarkoita herkästi tarttuvaa

Monet taudit ovat zoonoottisia, mikä tarkoittaa, että tauti voi tarttua eläimestä ihmiseen tai toisinpäin. Lajien välistä tartuntariskiä ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään murehtia liikaa. 

Zoonoottisuus ei tarkoita, että tauti tarttuisi helposti lajien välillä. Tartuntoja voidaan hillitä tehokkaasti esimerkiksi hyvällä käsihygienialla ja tiedostamalla riskien olemassaolo. 

Pääasiassa zoonoottiset taudit eivät tartu normaalissa yhdessäolossa, vaan taudin tartuntamekanismi määrittää siihen liittyvän riskin merkittävyyden. Useimmat zoonoottiset taudit, jotka nousevat esiin rescuekoirakeskusteluissa vaativat tartunnanvälittäjän (vektorin) tai eritekontaktin.  

Rabiesta torjutaan yhdessä

Rabies on kaikista vakavin riski, joka liittyy koirien maahantuontiin. Se on lyssaviruksen aiheuttama zoonoottinen tauti, joka vaikuttaa keskushermostoon. 

Rabiesta esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta suurimpia riskialueita ovat Afrikka, Aasia ja Itä-Eurooppa. Suomi on virallisesti rabiesvapaa maa. Suomessa esiintyy kotoperäisesti vain lepakkorabiesta, joka tarttuu huonosti muihin eläinlajeihin.

Rabies tarttuu nisäkkäistä ihmisiin yleensä puremien, raapaisujen tai suoran limakalvokontaktin välityksellä. Itämisaika vaihtelee tyypillisesti muutamista viikoista kuukausiin, mutta voi olla jopa vuoden. Rabiestartuntaa ei pystytä todentamaan ennen oireiden alkamista.

Tartunta johtaa käytännössä aina kuolemaan kliinisten oireiden alettua. Tauti on kuitenkin täysin ehkäistävissä rokotusten ja oikea-aikaisen hoidon avulla.

Ihmisillä taudin kehittymistä voidaan estää pureman jälkeen vasta-aine- ja rokotushoidolla. Hoito tulee aloittaa nopeasti altistuksen jälkeen, koska oireiden alettua siitä ei enää ole hyötyä. Tartuntaa epäiltäessä on siis elintärkeää hakeutua heti lääkäriin, jotta viruksen pääsy keskushermostoon voidaan estää.

Rokottaminen on tehokkain keino estää rabiestartuntoja. Myös Suomessa riittävän kattava eläinten rokotussuoja katkaisee mahdollisen tartuntaketjun ja suojaa myös ihmisiä. Tämän takia on tärkeää pitää myös suomalaisten koirien rokotussuoja kunnossa.

Maahantuotavilta koirilta saatetaan vaatia voimassa olevan rabiesrokotuksen lisäksi rabiesrokotevasta-ainetestiä. Vaatimukset tulee tarkistaa Ruokaviraston sivuilta ennen maahantuontia ja varmistaa, että maahantuoja noudattaa näitä ohjeita.

Rabies on erittäin vakava eläintautiriski ja sen torjuntaan Euroopassa on olemassa hyvä hallintajärjestelmä. On hyvä muistaa, että yksittäinen tautitapaus ei tarkoita epidemiaa. Tauti on vakava, mutta tartunnat ovat tehokkaasti estettävissä ja tartuntaketjut nopeasti katkaistavissa.

Rabieksen torjunta on kaikkien yhteinen asia. Älä adoptoi koiraa, jonka alkuperään tai rokotushistoriaan liittyy paljon epävarmuuksia. Ota myös selvää lähtöpaikan karanteenikäytännöistä, mikäli koira tulee sellaiselta alueelta, jossa rabiesta voi esiintyä.

Rabieksen vastainen työ on alusta saakka ollut tärkeä osa Responsible Rescue -toimintaa. Myös sinun päätöksesi siitä, mistä koiran hankit, on tärkeässä roolissa rabieksen vastaisessa työssä!

Mistä sitten kannattaa olla huolissaan?

Suurin tauteihin liittyvä riskitekijä ei ole koiran rescuetausta. Riskit liittyvät lähinnä siihen, noudatetaanko maahantuonnissa lakivaatimuksia ja kiinnittääkö maahantuoja huomiota aluekohtaisiin terveysriskeihin.

Rescuekoirien kohdalla mahdollisia riskejä ovat lähinnä loistartunnat, yleiset tartuntataudit ja lähtömaassa esiintyvät vektorivälitteiset taudit. Nämä taudit ja niihin liittyvät tartuntariskit ovat hallittavissa asianmukaisilla loishäädöillä, rokotuksilla ja tautitesteillä.

Epätodennäköisiä riskejä rescuekoiriin liittyen ovat puolestaan laajat zoonoottiset epidemiat esimerkiksi rabiekseen tai vektorivälitteisiin tauteihin liittyen. Tällaiset skenaariot liittyvät lähinnä laittomiin maahantuonteihin tai sellaisiin matkustaviin lemmikkikoiriin, joiden omistajat eivät huolehdi asianmukaisista rokotuksista ja muusta taudeilta suojautumisesta.

On ymmärrettävää, että tautiriskit herättävät huolta, eikä niitä pidä vähätellä. Tärkeää on kuitenkin etsiä luotettavaa tietoa ja ymmärtää kokonaiskuva tauteihin liittyvistä riskeistä sekä riskienhallinnasta.

Muistilista rescuekoiran adoptiota harkitsevalle

1. Selvitä maahantuojan toimintatavat

  • Noudattaako maahantuoja lakisääteisiä vaatimuksia (rabiesrokotus ja ekinokokkilääkitys sekä tarvittaessa rabiesrokotevasta-ainekoe)?
  • Tehdäänkö koirille vapaaehtoisia tautitestejä tai loishäätöjä? Vastaavatko ne kohdemaan riskejä?
  • Tiedottaako maahantuoja avoimesti tautiriskeistä ja niiden hoitamisesta?
  • Onko maahantuoja rekisteröitynyt ja dokumentaatio kunnossa (TRACES)?

2. Varmista, että saat asiakirjat itsellesi

  • Terveystodistus (EU-lemmikkieläinpassi tai vastaava asiakirja), johon on merkitty eläinlääkärin toimesta tiedot tunnistusmerkinnästä, rokotuksista (vähintään rabies) sekä loishäädöistä (vähintään ekinokokkilääkitys). Tämä on aina paperinen vihko, ei sähköinen asiakirja.
  • EU:n ulkopuolelta tulevalla koiralla tulee myös olla todistus rajaeläinlääkinnällisestä tarkastuksesta siltä rajanylityspaikalta, kun koira on saapunut EU:n alueelle. Voi olla sähköinen tai tulostettu versio.
  • Muut mahdolliset asiakirjat (rabiesrokotevasta-ainekoe, vektorivälitteisten tautitestien tulokset tms). Voi olla sähköinen tai tulostettu versio.

3. Ymmärrä ero yksilöriskin ja epidemiariskin välillä

  • Perehdy huolellisesti koiran lähtömaan tautiriskeihin.
  • Muista, että sekä maahantuojalla että tulevalla omistajalla on velvollisuus tehdä kaikkensa mahdollisten tartuntojen estämiseksi.
  • Varaudu keskustelemaan rescuekoirien tautiriskeistä ja muista, etteivät ne muodosta akuuttia yhteiskunnallista uhkaa.

Teksti: Tanja Liukkonen, Viipurin Koirat ry

Lähteitä

Maailman terveysjärjestön (WHO) tietopaketit

Ruokavirasto, mm.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/rabies-eli-vesikauhu (viitattu 19.2.2026)

Samankaltaiset artikkelit

Yksi kommentti

  1. Paluuviite: remeron for anxiety

Kommentit on suljettu.