Suomessa on kymmeniä yhdistyksiä, jotka tuovat ulkomailta Suomeen ja luovuttavat adoptioon ns. rescuekoiria. Lisäksi koiria tuo suuri joukko yksityisiä henkilöitä. Koiria tuodaan eniten Espanjasta, Romaniasta, Venäjältä, Serbiasta, Bulgariasta, Kreetalta ja Kyprokselta sekä Baltian maista. Koirien tuontitavoissa ja adoptiokäytännöissä on suurta vaihtelua ja kodittoman koiran adoptiota harkitsevan on usein vaikea päätellä, miltä taholta koiran adoptoiminen on mahdollisimman turvallista.
Responsible Rescue -hanke on lähtenyt liikkeelle tarpeesta selkiyttää ja yhtenäistää rescuetoimintaa sekä antaa adoptoijille keino varmistua toimijan vastuullisuudesta. Hankkeen myötä toivotaan rescuekoiran adoptoimisen muodostuvan entistä turvallisemmaksi sekä ns. riskituontien vähenevän. Responsible Rescue -sitoutunut yhdistys noudattaa toiminnassaan alla listattuja kriteerejä. Kriteerien tarkoituksena on varmistaa yhdistyksen eettinen ja vastuullinen toiminta sekä adoptioprosessin turvallisuus ja minimoida mahdolliset tuontiin ja tarttuviin sairauksiin liittyvät riskit.
1. Toimintamuoto, rekisteröinti- ja tuontivaatimukset
- Toimijan tulee olla Suomessa Patentti- ja Rekisterihallituksen rekisteröimä yhdistys.
- Toimijan tulee olla rekisteröitynyt Ruokavirastoon koirien maahantuojaksi ja koirat tulee tuoda ns. TRACES-järjestelmän puitteissa.
- Toimija on sitoutunut tukemaan ja edesauttamaan kohdemaassa paikallisella tasolla tapahtuvaa kodittomien koirien tilanteen parantamista kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla.
2. Tuonnin lakisääteiset vaatimukset ja näihin liittyvät lisäsuositukset
- Toimija noudattaa koirien maahantuontiin kuuluvia lakisääteisiä vaatimuksia sen mukaisesti mitä kohdemaasta tuonnista on lainsäädännössä ilmoitettu (mm. tunnistusmerkintä, EU-passi ja muut matkustusasiakirjat, ekinokokkoosi-lääkitys, rabiesrokotevasta-ainekoe).
- Toimija noudattaa tämän lisäksi suositusta, jonka mukaan aiemmalta rokotushistorialtaan tuntematon koira tai rokottamaton koira tuodaan Suomeen vasta, kun perusrokotussarjan (ns. yhdistelmärokote sisältäen parvon, penikkataudin ja tarttuvan maksatulehduksen kahdesti annettuna sekä rabiesrokote) viimeisestä rokotuksesta on kulunut minimissään kuukausi.
- Toimija tutkii pistokokein kokonaistuontimäärään suhteutettuna rabiesrokotevasta-aineita tuomiltaan koirilta, mikäli tuontimaa ei kuulu ryhmään, jossa vasta-ainekoe on lakisääteisesti pakollinen.
- Lisäksi sellaisista maista, joissa rabiesta esiintyy endeemisesti koirilla ja koiraeläimillä (esim. Romania) tuotaville koirille on annettava pakollisena kaksi rabiesrokotusta. Alle 1-vuoden ikäisillä koirilla kaksi rokotusta voidaan korvata yhdellä rokotuksella ja hyväksytyllä rabiesrokotevasta-ainetestillä.
- Pentujen teettäminen Responsible Rescue -yhdistysten kautta adoptoitavalla koiralla on kaikissa tilanteissa ehdottomasti kielletty. Suositellaan koirien sterilointia lähtömaassa. Mikäli koira tulee Suomeen leikkaamattomana, adoptioperheen kanssa tehdään kirjallinen sopimus siitä, että sterilointi tulee tehdä viimeistään 4-6 kk kuluessa Suomeen saapumisesta (poislukien painavat terveydelliset syyt eläinlääkärin lausunnolla). Yhdistyksen on pidettävä kirjaa siitä, että steriloinnit tulee varmasti tehtyä Suomessa ja halutessaan yhdistykset voivat käyttää panttikäytäntöä. Poikkeustilanteissa yhdistys voi omistajan kanssa kirjallisesti sopien päättää nuoren, aran uroksen kastroinnin lykkäämisestä.
3. Loislääkitysohje Suomeen saapuneille koirille
- Lakisääteisen pratsikvanteli-lääkityksen lisäksi toimija ohjeistaa uusimaan lääkityksen (Drontal tai vastaava) koiran saavuttua Suomeen 1-2 viikon kuluttua maahan saapumisesta.
- Toimija ohjeistaa lisäksi antamaan fenbendatsolia sisältävän loislääkityksen (Axilur) kahden viikon kuluessa maahan saapumisesta.
4. Vektorivälitteisten tautien testaukset lähtömaassa
Koirilta testataan lähtömaassa mahdollisia tartuntoja alla olevan taulukon mukaisesti. Sulkeissa olevia tauteja seulotaan tuontimääriin suhteutettuna.
| Lähtömaa | anaplasmoosi | babesioosi | Dirofilaria immitis eli sydänmato | Dirofilaria repens eli ihomato | ehrlichioosi | leishmanioosi |
| Bosnia-Hertsegovina | X | X | X | X | X | (X) |
| Bulgaria | X | X | X | X | X | X |
| Espanja | X | X | X | X | X | X |
| Kreikka | X | X | X | X | X | |
| Kypros | X | X | X | X | X | |
| Liettua | X | X | X | X | X | (X) |
| Romania | X | X | X | X | X | X |
| Serbia | X | X | X | X | X | (X) |
| Venäjä | X | X | X | X | X | (X) |
| Viro | X | X | X | X |
5. Suositukset vektorivälitteisten tautien uusintatestauksiin ja hoitoon Suomessa
Toimija antaa ohjeistuksen koiran adoptoijalle seuraavien vektorivälitteisten tautien uusintatestauksista Suomessa kohdassa 4. esitettyjen testaussuositusten mukaisesti:
- Leishmania: ensimmäinen uusintatestaus 6-7 kk Suomeen saapumisesta, jatkotestausta suositellaan ensisijaisesti vuosittain, mutta aluekohtainen riski huomioon ottaen.
- Sydänmato (Dirofilaria immitis) 6-8 kk Suomeen tulosta.
- Dirofilaria repens, 6-8 kk Suomeen tulosta.
Kohdassa 4. mainittujen tarttuvien tautien hoitosuositukset:
- Mikäli koiralla on todettu tai todetaan jokin kohdassa 4. mainituista taudeista, toimija kehottaa adoptoijaa ensisijaisesti kääntymään sairauden hoitoon perehtyneen eläinlääkärin puoleen.
- Mikäli toimija antaa hoitosuosituksia, tulee näiden perustua parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan eläinlääketieteelliseen tietoon ja hoitosuosituksen tulee ottaa huomioon mahdollisen tarttuvan sairauden ollessa kyseessä myös sairauden leviämisen riskin minimoiminen.
6. Multiresistenttien bakteerien (MRSP/MRSA, ESBL) seulontaohjeistus
- Toimija seuloo omia tuontejaan tuontimääriin suhteutetusti ja mikäli multiresistenttejä bakteereja esiintyy merkittävästi enemmän kuin suomalaisessa ns. riskiryhmä-populaatiossa (n. yli 15% koirista) pyritään koirat seulomaan jo lähtömaassa.
- Kaikkien koirien seulontaa suositellaan Suomeen tultua, toimija ohjeistaa tästä adoptoijia.
- Multiresistenttien bakteerien mahdollisuudesta ja merkityksestä tiedotetaan adoptoijia.
7. Adoptioperheen/koiran valinta
- Toimija pyrkii valitsemaan yhdessä adoptoijan kanssa adoptoijan elämäntilanteeseen ja resursseihin sopivan koiran. Tässä käytetään apuna esimerkiksi adoptiohakemuksen täyttöä sekä henkilökohtaista haastattelua, mahdollisesti tarvittaessa myös kotikäyntiä.
- Toimija laatii kirjallisen sopimuksen jokaisesta yhdistyksen luovuttamasta ja yhdistykselle palautuvasta koirasta. Sopimukseen kirjataan selkeästi koiran tiedot, toimijan ja toisen osapuolen yhteystiedot sekä sopimusehdot. Sopimuksia laaditaan kaksi kappaletta, joista yksi kappale luovutetaan toiselle sopijaosapuolelle ja toinen jää toimijalle.
- Toimija sitoutuu käyttämään ja ohjeistamaan ainoastaan toivotun käyttäytymisen vahvistamiseen perustuvia koulutusmenetelmiä ja suosittelee vain niihin sitoutuneita kouluttajia. Toimija keskustelee hyväksytyistä koulutusmenetelmistä jo adoptioperhettä haastatellessa ja tarvittaessa oikoo vanhentuneita ajatuksia esim. johtajuusteoriasta tai ei-toivotun käytöksen muokkaamisesta mm. koiraa säikyttelemällä tai fyysisesti rankaisemisella.
8. Seuranta adoption jälkeen
- Toimija kehottaa ja kannustaa adoptoijaa informoimaan koiran voinnista ja sopeutumisesta.
- Toimijalla on suunnitelma sekä tarvittavat resurssit (hätäsijoituspaikan hankinta) mahdollisten uusintasijoitusten varalta.
- Toimija seuraa koirien uudelleensijoittamisprosenttia ja reagoi adoptioprosessia tarkistamalla mikäli uudelleensijoituksia alkaa esiintyä poikkeavan runsaasti
- Toimija sitoutuu tukemaan ja ohjeistamaan adoptioperhettä koiran hoitoon, kouluttamiseen ja kotiutumiseen liittyvissä asioissa myös sen jälkeen, kun koira on luovutettu uuteen kotiin.
9. Kohdemaan toimijasta johtuvien riskien minimoiminen
- Toimija ylläpitää säännöllistä henkilökohtaista kontaktia kohdemaan yhteistyötarhaan/toimijaan ja vierailee myös tarhalla säännöllisesti seuraten toimintaa.
- Toimija tutkii pistokokein tuomiltaan koirilta rabiesvasta-ainetasoja rokotusten toimivuuden varmistamiseksi.
- Toimija voi tarvittaessa edellyttää kohdemaan toimijaa esittämään kuitteja tai muita tositteita varojen käytöstä.
10. Kriteerien noudattamisen valvonta
- Edellä mainittujen kriteerien noudattaminen perustuu ensisijaisesti toimijan omavalvontaan.
- Mikäli näistä kriteereistä havaitaan merkittävää poikkeamista otetaan asia esille Responsible Rescue -toimijoiden kesken ja yhteisellä päätöksellä toimijaa kehotetaan korjaamaan toimintaansa.
- Mikäli kehoituksesta huolimatta kriteerit eivät täyty tai toimijan katsotaan merkittävästi toimivan Responsible Rescue -sitoumuksen toimintaperiaatetta vastaan voidaan sitoumus ja RR-tunnuksen käyttölupa perua yhteisellä päätöksellä.